keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Neuvola + mietteitä kaikesta






Tämän päivän neuvolakuulumisia ja vähän muutakin olisi tarkoitus rustailla.
Aamu alkoi ihan normaalisti, mulla oli verikokeeseen aika 12.10. Jäätiin äitin kanssa tietyön takia jumiin, joten oltiin perillä sairaalassa vasta 12.20, mutta sain heti uuden ajan onneksi.  Vein labraan samalla virtsanäytteen. Labran jälkeen koukkasimme kodin kautta hakemaan Joonaksen ja menimme neuvolaan äidin kyydillä. Neuvolassa puhuimme lähinnä supistuksista ja ehkäisystä synnytyksen jälkeen. Emme mitanneet hemoglobiinia nyt, kun oon voinut hyvin, ja ei ole tuntunut, että olisi raudanpuutetta. Verenpaineeni oli normaali ja suunnilleen samoissa lukemissa kuin aina ennenkin.

Ajattelin vielä hakea netistä tietoa ehkäisyasioissa, ja toivottavasti synnytystapa-arvioinnissa ehtisin jutella jonkun lääkärin kanssa ehkäisystä. Viimeistään synnytyksen jälkeen haluaisin puhua ihan lääkärille. Ehkäisykapseli voisi olla hyvä mulle ja Joonakselle, kun teho kestää ainakin sen kolme vuotta, ja sitten minäkin olen täysi-ikäinen.
 En nyt heti sen kolmen vuoden päästä kuitenkaan toista lasta halua (ainakin nyt tuntuu siltä, ja muutenkin haluan nauttia yhden lapsen lapsuudesta kerrallaan, ettei ole monta pientä lasta samaan aikaan). Turvotusta mulla ei ole, mikä on kiva juttu. Oon kävellyt joka päivä enemmän tai vähemmän, ja se voi vaikuttaa asiaan. Mulla on ollut joka ilta supistuksia, ja tosi kipeitä sellaisia. Mitäs te raskaana olevat ja olleet olette käyttäneet kotikonsteina supistuksien kivunlievittämiseen? Kauratyynyjä, Panadolia? Mitkä keinot olette todenneet toimiviksi?
Mulla supistukset ovat tulleet iltaisin, ja jos tänään rupeaa supistelemaan, niin ajattelin tota kauratyynyä kokeilla, jos vaan löydän sen. Selkää ainakin jomottaa siihen malliin, että supistuksia varmaan tulee. Heti jos olen vähänkin ahkerammin kävellyt tai vaikka imuroinut, niin huomaan supistuksia tulevan varmemmin. Tänään en ole kävellyt kuin neuvolasta kotiin ja lähikauppaan, joten oon kävellyt vain noin kilometrin. Kaikki supistukset eivät satu ja en aina huomaa niitä, mutta vatsa kovettuu ja siitä sitten huomaan supistuksien olevan käynnissä. Pelkään, etten oikein arvioida koska on oikea aika mennä sairaalaan. Ehkä sen sitten tosipaikan tullen tietää paremmin. Aina voin kuitenkin soittaa äitipolille ja kysyä. Onneksi myös Joonas ja äiti ovat kotona, ja voin aina kysyä heidän mielipidettään ja he auttavat parhaansa mukaan. Yritän itse ottaa ihan rauhallisesti ja en rehki liikaa, ettei supistuksia ihan ehdoin tahdoin tule. Se ei muutenkaan oo kovin kivan tuntuista, saati sitten, että synnytys alkaisi jo. Vauva ei enää potki paljoakaan, kun ei ole tilaa. Möyrimistä mahassa sen sijaan tuntuu, ja välillä koko maha  muljuu vauvan liikkeiden mukana! Mun pitää yrittää videokuvata liikkeitä joku päivä.


Supistuksista ja potkuista muihin asioihin; Joonas oli eilen aivan ihana. Minä sanoin itse ensin, että tahtoisin jo kärritellä ulkona vauvan kanssa. Joonas sitten sanoi, että niin hänkin ja hän tahtoisi hoitaa ja kylvettää vauvaa ja tehdä sen kanssa kaikkea muuta mukavaa. :-) Tuli niin hyvä mieli noista muutamasta sanasta. Oon niin onnellinen, kun kaikki mun läheiset tukevat mua raskaudessa.

En voi uskoa, että raskaus on jo näin pitkällä. Joonaksen mielestä tää raskausaika on ollut tuskastuttavaa odottelua (ja mun mielestä kans välillä), mutta silti kuukaudet on vaan vierineet. Oon oppinut arvostamaan omaa kehoani ja varsinkin sitä, millainen se oli ennen raskautta. Pidin itseäni aina pullukkana, mutta oikeesti olin just sopivan kokoinen. Ja mulla sentään oli edes vähän lihaksia silloin. :-D Raskauden jälkeen elän terveellisesti, joten raskauskilot varmaan lähtee ihan hyvin pois. Mulla on varastoitunut paaaljon rasvaa kaikkialle kehoon, mutta niin kauan kun oon normaalipainoinen ja tunnen oloni hyväksi, en rupea panikoimaan muutamista kiloista. Ei se vaaka kerro kaikkea. Toivottavasti kaikki osaisivat arvostaa omaa kehoaan sellaisena kuin se on, eikä laihduttaa tm. turhaan. Terve minäkuva taitaa olla nykypäivänä harvinaista, tuntuu, että kukaan ei ole tyytyväinen omaan kehoonsa. Aina löytyisi jotain korjattavaa ja parannettavaa...

Toivottavasti riittää kuulumiset tältä erää. ;-)

27 kommenttia:

  1. Jos sulla kusee toi blogipäivityksen kellonaika (olettaisin näin ;D) niin sen saa muutettua asetuksista.. :) (asetukset > kieli ja muotoilu > aikavyöhyke (gmt+2:00) Helsinki:)

    VastaaPoista
  2. Itselläni ainakin auttoi supistuksiin aikoinaan sauna + lämmin suihku. Kannattaa kokeilla, jos on mahdollista saunaan mennä ja ei siis mitään tuhottoman kuumia löylyjä, vaan ihan semmoinen "keskilämpöiset" löylyt :)

    VastaaPoista
  3. Itse käytin supistuskivun helpottamiseksi kauratyynyjä ja toimi! :) Lenkkeily on myös hyvä tapa, vaikkaki välillä joutu ihan pysähtymään kun supisteli niin kamalasti. :D Paljon paljon onnea ja tsemppiä loppuraskauteen sekä arkeen synnytyksen jälkeen, oot erittäin rohkea tyttö kun pidät vauvan noin nuorena. Ei voi muuta ku nostaa hattua! :) Ja muuten, itsekki mietin monesti raskauden aikana/ sen jälkeen, että MIKSI IHMEESSÄ sitä ajatteli ennen itseä lihavana! :D (nimim. raskausaikana n.20kg lihonnut, kiloista lähtenyt alle puolet... )

    VastaaPoista
  4. ei mullakaan ollu turvotuksia viel kuukaus sitte, mut nyt viimeset pari viikkoo on ollu mukavaa turvotusta vaikka kuinka ois kävelly ja liikkunu. Johtunee myös varmaan itel siitä että nyt on ollu lämmin ja liikkunu nii niit turvotuksia tulee.. Tosin eipä nuo haittaa, huomenna viikkoja 39 nii ei kauaa tarvi enää kestää :D

    VastaaPoista
  5. Heippa! Nyt vasta olen alkanut blogiasi lueskelemaan, ja täytyy sanoa että hirveän kypsästi kirjoitat ja koeat asioita ikääsi nähden. Voimia teille vauva-arkeen!

    Itsellä oli muistisääntönä rv 29-35 kovien supistusten kanssa se, että jos Panadol ja kuumavesipullo/lämmin suihku ei lopeta supistuksia, niin sitten lääkäriin. Saunaan mä en uskaltanut kovien, ennenaikaisten supistusten aikana mennä koska pelkäsin että synnytys käynnistyy.

    VastaaPoista
  6. Olet niin aikuisen oloinen 15-vuotiaaksi! :) Tsemppiä ja jaksamista loppuraskauteen. :)

    VastaaPoista
  7. Lämmin suihku, panadolia ja paljon vettä. Tosin eihän sun vauvalla ennää mittään hättää ole vaikka syntyski :) Mieki olen saanu ekan lapsen nuorena, ja sain tosi rajut raskausarvet, ikävä kyllä, ne ei ole vaalentunu yli kymmenessä vuodessa, muuttuivat violeteiksi ja ryppyisiksi vain ko laihtu ennalleen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apteekissa myydään jotain arpia vaalentavaa voidetta/rasvaa :) Ite en oo kokeillu, mut oon siitä vaan kuullu.. Josko se auttais?

      Poista
  8. Mulla ei supistellut yhtään koko raskausaikana ennen kuin rv 41+5 jolloin sitten oli jo tosi kyseessä :D En tiiä millasia ne ennemmin tulevat supistukset siis ovat, mut ainakin tuolloin sen kyllä tosiaankin sitten vaan tajusi että nyt se pian syntyy. Sen verran kipeitä ja tiheästi niitä tuli. Kai se on että kun ei enää kotona pysty olemaan, niin sitten kipinkapin sairaalaan :) Niin ne ainakin mulle sillon sanoi. Mulla tosin meni 1,5 vuorokautta vielä niiden supistusten alkamisesta, että vauva syntyi. Se voi edetä niin hirveän hitaasti, varsinkin ekakertalaisilla kuten itekin olin. Mutta hyvää kannattaa oottaa ja vaikka kivut tuntui ihan tuskastuttavilta, kamalampia kuin mikään kipu mitä ikinä osaa kuvitellakaan, niin kyllä ne vaan kaikki unohtuu heti, kun oman vauvan saa syliin :) Ja synnytyksessä kannattaa ottaa kaikki tarjottava kivunlievitys reippaasti vastaan niin ei tarvi ehkä ihan niin paljoa kitua ;) Tsemppiä loppuraskauteen ja synnytykseen! Toivottavasti kirjoittelet vauvan synnyttyäkin, miten teillä menee. :)

    VastaaPoista
  9. Mul on alkanu nyt jonku viikon sisäl supisteleen ja eilen ku kävelin nii piti pysähtyy ku maha kovettu ja sit viel eilen illal supisteli koko ajan. Tänään en sit oo yhtää tuntenu supistuksii. Mut oot mua muutenki raskaudessa edellä :) Oot kyl aikuisen oloinen 15 vuotiaaksi! Ite varmaan leikin viel sillon barbeilla xDDDD
    Tsemppiä loppuraskauteen ja jee kohta se syntyy <3

    VastaaPoista
  10. Hui, alkaa jo jänskättää sun puolesta ku h-hetki lähenee! :) Tunnut kuitenkin ite tosi rauhalliselta :D Mutta mene ja tiedä, että mikä se tilanne sit oikeesti on. Oot mua kuutisen viikkoa raskaudessa edellä, ja on ollu tosi kiva lukea sun blogia tän mun omankin raskauden ajan. Tsemppiä loppumetreille!

    VastaaPoista
  11. Itse istuin jumppapallon päällä jos supisteli. Siinä sai lantion mukavaan kiertoliikkeeseen, joka auttoi huomattavasti! Tsemppiä sinulle ja Joonakselle loppuraskauteen :)

    VastaaPoista
  12. vautsi laura oot hiton rohkee tyttö! tavallaa kadehdin sua, oot noi nuori ja sul on vaik mitä ja hirveen tasapainonen elämä.. kelpais mullekki tollane! :P tsemppiä paljo!

    VastaaPoista
  13. Mun on nyt ihan pakko sanoa sulle, et Laura jos sun ikääsi ei olis täällä, olettaisin että moni luulisi sua vanhemmaksi mitä oot. Ja en nyt todellakaan pahalla tarkottanut, vaan siis vaikutat tosi kypsältä ja ihan mahtavalta ja parhaalta mahdolliselta äidiltä, jonka lapsi vois saada! :) Ja Joonaskin on ihan mahtava isä, aivan varmasti! Kaikki menee varmasti tosi hyvin, onnea teille! :)

    VastaaPoista
  14. On niin piristävää lukee näitä sun kirjotuksia täällä, kun oot niin rohkee ja uskallat jakaa sun ihanan onne muillekkin :) onnea tulevan vauvan kanssa! ♥:lla Nea

    VastaaPoista
  15. oot kyl rohkea nuori naikkonen ;) tsemppiä loppu-raskausviikkoihin(mikäli niitä vielä on) kohta teil on vaava maaimassa :P<3

    VastaaPoista
  16. ite oon kans 15 vuotta ja en ees vois kuvitella et jos olisin raskaana vaikka vauvoista tykkään tosi paljon, mut on mulla onneksi pieni pikkveli ja toinen syntymässä heinäkuussa (: ! mut mietin vaan että kai jatkat blogin pitämistä sen jälkeenkin kun vauva syntyy? olisi tosi kiva kuulla miten teillä menee ja sillein:)

    VastaaPoista
  17. Tätäkin on jo moneen kertaan sulle toitotettu, mutta nyt on pakko kommentoida, että oot kyllä todella älykkään oloinen nuori nainen! Upeaa että olet kasvanut vastuun mittaiseksi. Varmasti sun kohdalla voisi oikeasti sanoa, että toisinaan se ikä tosiaan on vaan numero. itse kuvittelin 15-vuotiaana olevani jo aikuinen nainen, mutta niinköhän olen vieläkään, melkein kymmenen vuotta myöhemmin :-D

    Ja mua erityisesti ilahdutti tässä postauksessa sun esimerkillinen suhtautuminen omaan ulkonäköösi, upeeta. Jos vaan kaikki nuoret tytöt (ja pojatkin) osais olla yhtä itsevarmoja.... Oot oikeesti ihan huippu. :-) tsemppiä teille kaikille näiden helteiden jaksamiseen!

    VastaaPoista
  18. Huh huh, näin vasta nyt ekan kerran sinun blogin, ja tällä hetkellä oon samanikänen ku sinä, ja tuntuu, että oot niin paljon vanhemman ja kypsemmän olonen ku minä itte, koska en vois kuvitella tällä hetkellä itteäni sinun asemassa! Tosi paljon tsemppiä sulle vauvan kanssa! <3

    VastaaPoista
  19. Paljon tsemppiä tulevan vauvan kanssa, onneksi siulla on äiti & kihlattu +sukulaisia tukena ja auttamassa! Ja varmasti on sitten semmonen hulina, kun pikkuinen vauva putkahtaa maailmaan. (':

    Mukavaa kesää sinulle ja toivotaan valtavasti, että kaikki menee loppuun asti hyvin! ♥

    VastaaPoista
  20. Tsemppiä Laura loppuraskauteen, synnytykseen ja vauva-arkeen!!

    VastaaPoista
  21. Hei Laura!
    Paljon tsemppiä loppuraskauteen ja ikäviin supistuksiin. Istu jumppapallonn päällä, käy tulikuumissa suihkuissa tai juurikin kauratyyny auttaa paljon.

    Olen seurannut blogiasi alusta asi ja nyt kommentoin ensimmäistä kertaa. Olet kasvanut hienosti äitiyteen ja varttunut selvästi. Ihanaa, että sinulla on hyvä tukiverkko ympärillä. Ja kohta oma tyttö sylissä.

    Itse sain esikoiseni 18-vuotiaana ja melko samanlaisia tuntemuksia oli minullakin. Olet siis tahattomasti antanut minulle hetken muisteluihin ;)

    Aurinkoista kesän jatkoa teille ja pidän peukut pystyssä, että synnytyksesi menee hyvin!

    -m

    VastaaPoista
  22. Myös minä löysin blogiisi vasta nyt. Luin muutaman alkuajan päivityksesi ja harmistuin toden teolla saamistasi negatiivisista kommenteista! Mikä ihme meitä ihmisiä vaivaa?? On totta että olet nuori ja vauva on valtavan suuri muutos, mutta ei kai nuorta äitiä haukkumalla ainakaan paranneta asiaa?? Huh. Onneksi nyt olet ainakin saanut kannustavia kommentteja. Minäkin haluan toivottaa sinulle rutkasti tsemppiä loppumetreille mahan kanssa, seikkailumieltä synnytykseen, ihania, ihania hetkiä vauvan kanssa ja valtavasti kärsivällisyyttä niihin hetkiin, kun voimat tuntuu olevan loppu.

    Minulla on itselläni takana kaksi raskautta ja molempien aikana minulla oli supistuksia jonkun verran. Lähinnä ne olivat kuvaamiasi kiristeleviä, mutta keljuja kuitenkin. Neuvolassa kyseltiin, että onko supistukset kipeitä ja oli vaikea vastata, kun ei vielä tiennyt, mikä on synnytyssupistus. Kyllä sinä ne erotat. Ne tulevat kellon tarkkaan ja ovat ihan oikeasti huomattavan paljon huomattavampia ;-)

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  23. oi kun olet söpö :D ! ja aikuismainen. kaikkea hyvää sinulle ;) t, toinen 15 vuotias joka ei olisi läheskäään valmis äidiksi

    VastaaPoista


En julkaise asiattomia, loukkaavia tai pahaa mieltä aiheuttavia kommentteja. Mielipiteensä voi ilmaista myös asiallisesti.
Pyrin vastaamaan jokaiseen kommenttiin. Ja vaikka kaikkiin en olisi vastannut, niin kaikki on kyllä luettu
Kiitos kommentista!

Minulle voi laittaa myös sähköpostia osoitteeseen lauran.arkielamaa @ gmail.com (poista välit)