tiistai 3. heinäkuuta 2012

Loppuraskaus


Moni on kysellyt, jatkanko bloggausta vauvan syntymän jälkeen. Todennäköisesti jatkan, koska bloggailu on sen verran rakas harrastus. Koitan ainakin kertoa kuulumisia säännöllisesti. Ja päivittelen kyllä blogia, kun lapsi syntyy.

Mulla on vissiin ruvennut lapsivettä valumaan. Eilen illalla alushousut olivat kastuneet läpi. Limatulppa tais tulla kans mukana, hyi. :-D Soitin illalla sairaalaan, ja käskivät tarkkailla, tuleeko lisää yön aikana. Aamulla tarkastin tilanteen, ja siteeseen oli valunut vähän vaaleaa nestettä, ja nyt aamulla tuli aika reilusti lisää. Käymme Joonaksen kanssa tänään sairaalassa, ja siellä sitten katsotaan tilanne tarkemmin. Saattaa tää olla vaan valkovuotoa, vaikka olisi kiva, jos se olisi lapsivettä. Mulla on ollut taas aika kovia supistuksia, mutta kuitenkin sellaisia, että pärjään kauratyynyn ja Panadolin voimin.
Joonas on onneksi ollut koko ajan mun tukena, lämmittänyt kaurapussia ja hieronut selkää. Joonaksen tuki on niin korvaamatonta. Ihanaa, että mulla on rakastavia ihmisiä ympärillä. Tiedän myös koko perheeni ja tätini perheen tukevan mua. Kaikki saamani apu ja läheisten välittäminen on ollut tärkeää. Saan paljon voimia heiltä.

Tätä alemmas ei kannata rullata, jos et jaksa kuunnella valitusta tai meinaat itse tulla valittamaan. Kiitos.



Joonas ei saisi asua meillä enää lapsen syntymän jälkeen. Meidän pitäisi mennä ensikotiin, jotta saisin olla Joonaksen kanssa.  Mulla on ihana perhe, poikaystävä, ystävät, lemmikit, saan olla terve ja kohta meille syntyy lapsi. Mikä voisi olla vielä paremmin?

Paitsi taas tää ensikoti juttu on alkanut.  Huoh, en tiedä enää mitä pitäisi tehdä. Voisin aivan hyvin muuttaa Joonaksen ja lapsen kanssa omaan asuntoon, mutta en saa sossulta lupaa siihen. Tai sitten Joonas voisi asua täällä. Kaikesta pitää vääntää jumalattomat ongelmat, ja kun yritän tehdä kompromissia, mulle ei anneta vaihtoehtoja. Vedetään taas vanhat pelikortit pöytään. Ei meidän arjesta tuu mitään, kun meihin ei luoteta. Kaikki on jatkuvaa kyttäystä siksi, koska mut on sijoitettu. Ei luoteta siihen, että mä ja Joonas hoidetaan lapsi kahdestaan.

Eivätkö uhkailut olleet tarpeeksi? Aluksi yritettiin pakottaa aborttiin, sen jälkeen uhkattiin vauvan huostaanotolla "Heti kun vauva vetää ensimmäisen hengenvetonsa". Uhkailua ensikodilla. Kokouksia, kokouksia, kokouksia. Stressiä. Mä en oo saanut nauttia raskausajasta ollenkaan, kun jatkuvasti on ollut jotain paskaa. Tahdon elää normaalia arkea niin kuin normaalit perheet, vaikka oon nuori.  Meidän elämään sekaannutaan aivan liikaa. Ulkopuoliset määrittelee jopa mun ja Joonaksen suhteen. Mä tiedän itse, mikä on mulle ja mun lapselle parasta, ei kukaan ulkopuolinen. Oon mäkin äiti, ja mun päätäntävaltaa loukataan. Osaan huolehtia omista asioista ja oon vastuullinen, ja silti muhun ei luoteta.
Saa taas nähdä mitä paskaa mulle sataa niskaan tän postauksen jälkeen. Pakko vaan avautua, en jaksa tämmöstä meininkiä.


maanantai 25. kesäkuuta 2012

Rv 39:n neuvola, vauvan tavarat


Tänään oli neuvola. Kaikki vaikutti taas hyvältä, niin kuin pitääkin. ♥
Vauva on laskeutunut alas, ja siksi kohdunpohjan korkeus on samaa lukua kuin viimeksi (n. 29cm). Vauvan syke oli140-145.
Mun verenpaine oli 107/66. Hemoglobiini oli noussut 117 (viimeksi 108). Nyt ei ole pakko ottaa päivittäin rautaa, mutta ajattelin kuitenkin ottaa raudan vähintään kahden päivän välein, ja useammin jos siltä tuntuu. Virtsanäyte oli puhdas.
Eilen mun jalat oli turvonneet, mutta tänään on helpottanut.  Kätilö muistutti juomaan usein, mitä oon yrittänyt tehdä.  Juttelimme esimerkiksi sektiosta ja miten siinä toimitaan. On hyvä tietää varalle, jos joutuu esimerkiksi hätäsektioon. Mua ainakin pelottaisi enemmän, jos yks kaks lääkärit ja kätilöt kiikuttaisi leikkaussaliin, ja mulla ei olisi hajuakaan mitä sen jälkeen tapahtuu.

Voin hiljalleen sanoa, että rupeaa synnytys vähän jännittämään. ;) Tiedän ainakin, miltä supistukset tuntuvat, ja koska pitää lähteä sairaalaan. On se ihanaa asua Suomessa, kun kaikesta huolehditaan valmiiksi.

Nyt on melkein kaikki vauvan tavarat hankittuna. Voisin tehdä pienen listan tarvikkeista, joita meillä on. En nyt erikseen rupea selittämään äitiyspakkauksen mukana tulleita pikkutarvikkeita, ne voi katsoa Kelan sivuilta.

-pinnasänky
-hoitopöytä
-hoitotaso
-vaunut, kantokoppa
-matkasänky
-vaatteita, vaippoja, patjat, pyyhkeitä, harsoja
-lakanoita
-tutteja, tuttipulloja
-rasvoja
-turvaistuin
-kylpyamme
-leluja, satukirjoja

Tossa ainakin ensimmäisenä mieleen tulleet asiat. Sairaalasta saa vielä jotakin pikkutavaraa mukaan kuulemma. Puuttuuko jotain oleellista? Sitteri meiltä puuttuu, mutta senkin kerkeää hankkimaan syntymän jälkeen, jos on tarvetta. Meillä on kyllä kätevä turvaistuin, kun siinä on alaosa, jonka voi jättää autoon. Istumaosa toimisi varmaan sitterinä hyvin.
Samoin hoitolaukku pitäisi ostaa.
Minkälaista hoitolaukkua suosittelette?
Kannattaako itkuhälytintä ostaa?

EDIT: Mulla on siis itelleni jo kaikkea tarpeellista, kuten liivinsuojuksia, rintapumppu ja siteitä. Lähinnä nyt vauvalle ostettavia pikkujuttuja mietin. :-)

Huomatkaa, että ihan blogin alareunassa on muutama kysymys! ;-)

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Synnytystapa-arviointi

Pahoittelen pientä postaustaukoa, on vain ollut paljon muuta menoa, joten en ole kerinnyt kirjoittamaan.

Maanantaina kävimme Joonaksen kanssa synnytystapa-arviossa, ja kaikki vaikutti olevan kunnossa pienokaisella.
Lääkäri kyseli aluksi vointiani, ja tiedänkö sisarusteni painoja. En tiennyt kuin yhden biologisen veljeni syntymäpainon.
Sen jälkeen sain mennä sänkyyn makaamaan, ja lääkäri teki sisätutkimuksen.
Lantioni pitäisi olla sopivan tilava vauvan synnyttämiseen, mikä on vauvan ja minun kannalta hyvä asia. Kohdunsuu on vielä sulkeutunut ja kanavaa on pari senttiä.
Ultrassa kaikki näytti hyvältä. Vauvan painoksi arvioitiin 2,7kg. Vauva on kuulemma siro.
Vauva piilotteli napanuoraa, josta piti katsoa, saako vauva hyvin happea. Olin aluksi selälläni, kummallakin kyljelläni ja sitten uudelleen selälläni, kunnes lääkäri sai katsottua napanuoraa.  Kysyimme taas sukupuolta, ja eipä siellä ainakaan kiveksiä näkynyt. Toinen tyttölupaus siis tuli, mutta synnytyksessä sen viimeistään näkee. Sisätutkimuksen ja ultran jälkeen keskustelimme lääkärin kanssa ehkäisystä synnytyksen jälkeen. Sain jo reseptin Nexplanon-ehkäisykapseliin, jonka teho on kolme vuotta. Nyt ei pitäisi olla hätää raskaaksi tulemisesta. Saan kapselin sairaalassa osastolla synnytyksen jälkeen.
 Sain vielä toisen ajan nuoren ikäni takia juuri ennen laskettua aikaa. Perjantaina 6.7 olisi tarkoitus mennä vielä kerran lääkärin vastaanotolle. Laskettu aika on 8.7.

Tässä oli nyt tiivistettynä lääkärikäynti. Neuvola on sitten ensi viikolla, ja sitten tulee taas lisää kuulumisia. Laitan mahakuvat hieman viiveellä, koska mulla on oma kone huollossa. 

Ja jos lapsi syntyy etukäteen, päivittelen kyllä kännykällä tai laitan jonkun muun kirjoittamaan. Ei siis tarvitse huolehtia, jos en kirjoittele. ;-) 

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Neuvola + mietteitä kaikesta






Tämän päivän neuvolakuulumisia ja vähän muutakin olisi tarkoitus rustailla.
Aamu alkoi ihan normaalisti, mulla oli verikokeeseen aika 12.10. Jäätiin äitin kanssa tietyön takia jumiin, joten oltiin perillä sairaalassa vasta 12.20, mutta sain heti uuden ajan onneksi.  Vein labraan samalla virtsanäytteen. Labran jälkeen koukkasimme kodin kautta hakemaan Joonaksen ja menimme neuvolaan äidin kyydillä. Neuvolassa puhuimme lähinnä supistuksista ja ehkäisystä synnytyksen jälkeen. Emme mitanneet hemoglobiinia nyt, kun oon voinut hyvin, ja ei ole tuntunut, että olisi raudanpuutetta. Verenpaineeni oli normaali ja suunnilleen samoissa lukemissa kuin aina ennenkin.

Ajattelin vielä hakea netistä tietoa ehkäisyasioissa, ja toivottavasti synnytystapa-arvioinnissa ehtisin jutella jonkun lääkärin kanssa ehkäisystä. Viimeistään synnytyksen jälkeen haluaisin puhua ihan lääkärille. Ehkäisykapseli voisi olla hyvä mulle ja Joonakselle, kun teho kestää ainakin sen kolme vuotta, ja sitten minäkin olen täysi-ikäinen.
 En nyt heti sen kolmen vuoden päästä kuitenkaan toista lasta halua (ainakin nyt tuntuu siltä, ja muutenkin haluan nauttia yhden lapsen lapsuudesta kerrallaan, ettei ole monta pientä lasta samaan aikaan). Turvotusta mulla ei ole, mikä on kiva juttu. Oon kävellyt joka päivä enemmän tai vähemmän, ja se voi vaikuttaa asiaan. Mulla on ollut joka ilta supistuksia, ja tosi kipeitä sellaisia. Mitäs te raskaana olevat ja olleet olette käyttäneet kotikonsteina supistuksien kivunlievittämiseen? Kauratyynyjä, Panadolia? Mitkä keinot olette todenneet toimiviksi?
Mulla supistukset ovat tulleet iltaisin, ja jos tänään rupeaa supistelemaan, niin ajattelin tota kauratyynyä kokeilla, jos vaan löydän sen. Selkää ainakin jomottaa siihen malliin, että supistuksia varmaan tulee. Heti jos olen vähänkin ahkerammin kävellyt tai vaikka imuroinut, niin huomaan supistuksia tulevan varmemmin. Tänään en ole kävellyt kuin neuvolasta kotiin ja lähikauppaan, joten oon kävellyt vain noin kilometrin. Kaikki supistukset eivät satu ja en aina huomaa niitä, mutta vatsa kovettuu ja siitä sitten huomaan supistuksien olevan käynnissä. Pelkään, etten oikein arvioida koska on oikea aika mennä sairaalaan. Ehkä sen sitten tosipaikan tullen tietää paremmin. Aina voin kuitenkin soittaa äitipolille ja kysyä. Onneksi myös Joonas ja äiti ovat kotona, ja voin aina kysyä heidän mielipidettään ja he auttavat parhaansa mukaan. Yritän itse ottaa ihan rauhallisesti ja en rehki liikaa, ettei supistuksia ihan ehdoin tahdoin tule. Se ei muutenkaan oo kovin kivan tuntuista, saati sitten, että synnytys alkaisi jo. Vauva ei enää potki paljoakaan, kun ei ole tilaa. Möyrimistä mahassa sen sijaan tuntuu, ja välillä koko maha  muljuu vauvan liikkeiden mukana! Mun pitää yrittää videokuvata liikkeitä joku päivä.


Supistuksista ja potkuista muihin asioihin; Joonas oli eilen aivan ihana. Minä sanoin itse ensin, että tahtoisin jo kärritellä ulkona vauvan kanssa. Joonas sitten sanoi, että niin hänkin ja hän tahtoisi hoitaa ja kylvettää vauvaa ja tehdä sen kanssa kaikkea muuta mukavaa. :-) Tuli niin hyvä mieli noista muutamasta sanasta. Oon niin onnellinen, kun kaikki mun läheiset tukevat mua raskaudessa.

En voi uskoa, että raskaus on jo näin pitkällä. Joonaksen mielestä tää raskausaika on ollut tuskastuttavaa odottelua (ja mun mielestä kans välillä), mutta silti kuukaudet on vaan vierineet. Oon oppinut arvostamaan omaa kehoani ja varsinkin sitä, millainen se oli ennen raskautta. Pidin itseäni aina pullukkana, mutta oikeesti olin just sopivan kokoinen. Ja mulla sentään oli edes vähän lihaksia silloin. :-D Raskauden jälkeen elän terveellisesti, joten raskauskilot varmaan lähtee ihan hyvin pois. Mulla on varastoitunut paaaljon rasvaa kaikkialle kehoon, mutta niin kauan kun oon normaalipainoinen ja tunnen oloni hyväksi, en rupea panikoimaan muutamista kiloista. Ei se vaaka kerro kaikkea. Toivottavasti kaikki osaisivat arvostaa omaa kehoaan sellaisena kuin se on, eikä laihduttaa tm. turhaan. Terve minäkuva taitaa olla nykypäivänä harvinaista, tuntuu, että kukaan ei ole tyytyväinen omaan kehoonsa. Aina löytyisi jotain korjattavaa ja parannettavaa...

Toivottavasti riittää kuulumiset tältä erää. ;-)

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Sairaalakassin pakkailua, neuvolalääkäristä kuulumiset

Heippa! Tänne blogiin en ole taaskaan kirjoitellut vähään aikaan. Pakkasin tänään valmiiksi sairaalakassia, ihan varmuuden vuoksi. Ja muutenkin olen malttamaton välillä. Joskus tahdon tehdä kaiken juuri nythetivälittömästi!
 Laitoin laukkuun nyt ensialkuun hygieniatarvikkeet, kotiutumisvaatteet, alusvaatteet, sukat, liivinsuojat ja vauvalle vaatteet. Oon vieläkin aika epävarma siitä, mitä pakkaan mukaan. Onneksi netistä löytyy paljon vinkkejä. Otan tietenkin myös käsilaukun, ja siellä on aina neuvolakortti, lompakko, penaali, paperia ja muuta tärkeää.


Oon voinut melko huonosti lähiaikoina, ja eilen syy selvisi. Raudanpuute. Äitini ja Joonas sitä epäilivät, kun oon ollut niin väsynyt. Hemoglobiini oli vain 108. Viime kerralla emme sitä mitanneet, mutta sitä ennen se oli 124. Viime neuvolan jälkeen olen ottanut rautaa kahden päivän välein, mutta nyt otan joka päivä. Loppuraskauden aikana vauva vie paljon rautaa.  Ensi viikolla mun pitää mennä verikokeisiin, jossa mun veriryhmä katsotaan uudestaan.  Se verikoe pitää ottaa siksi, kun mulle on vauvana tehty verensiirto, ja nyt katsotaan, onko mun veressä vasta-aineita (mikäli oikein ymmärsin).
Lääkäri laittoi lähetteen keskussairaalaan, jossa tehdään synnytystapa-arviointi. Lääkäri kuitenkin epäili, että normaalikokoisen vauvan pitäisi mahtua  ihan hyvin lantiostani. Loppuviikosta saan luultavasti tietää ajan, ja kerron sitten taas tarkemmin, kun olen siellä käynyt.
Synnytys on alkanut mietityttämään mua. Oon kuitenkin ottanut asian rennosti, sillä ei synnytystä voi suunnitella etukäteen. Oikeastaan tunnen oloni aika varmaksi, ja tiedän olevani sitten hyvissä käsissä, kun synnytyksen aika koittaa. Joonas on kuitenkin siellä myös mun tukena. 
Mulla on ollut lähes joka ilta supistuksia enemmän tai vähemmän, mutta kaikki ovat menneet ohi levolla. Oon ottanut rauhallisemmin sen takia. Oon kuitenkin käynyt lenkeillä, vaikka vähän epäsäännöllisesti. Parempi sekin kun ei mitään. Oon nyt koittanut syödä terveellisesti, ettei vauva kasva turhan isoksi. Vauva on potkinyt ja möyrinyt mahassa paljon. Välillä melkein riesaksi asti! ;D Ja älkää nyt ottako kirjaimellisesti.

Eipä mulla nyt ollut muuta. Koitan huomenna laittaa mahasta kuvia. Nauttikaa kesästä!

lauantai 26. toukokuuta 2012

Sairaalasta kotiuduin

Moni on toivonut ja odotellut postausta, ja nyt ainakin siihen tuli aihetta oikein olan takaa. Mun piti eilen illalla kirjoitella tähän blogiin, mutta asiat ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan.
Mua jomotti koko päivän alaselkää, ja alkuillasta alavatsaa alkoi koskea. Ajattelin, että sen on jotain ohimenevää ja seurailin vaan tilannetta. Parin tunnin päästä kipu alkoi olla melkein sietämätöntä ja lähes jatkuvaa. Me soitettiin sitten sairaalaan, että mitä tehdään ja pitäiskö sinne tulla. Mut käskettiin äitipolille. Lähdettiin yhdeltä yöllä äidin ja Joonaksen kanssa. Onneks asun suht lähellä sairaalaa. Pääsin heti käyrille. Vauva voi mainiosti, mutta mua supisti. Sain Panadolin ja supistuksia estävän ruiskeen. Makailin käyrillä ja odottelin, että lääkäri tutkisi mut. Lääkäri totesi kaiken olevan kunnossa. Kohdunkaulaa oli jäljellä 2cm.  Sain mennä lääkärin jälkeen omaan huoneeseen, missä mulle annettiin kortisonipiikki ja toinen supistuksia estävä piikki. Olin huoneessa käyrillä, ja vieläkin tuli muutama supistus. Enää ei sentään sattunut minnekään, tosin selkää vähän jomotti. Yöllä lääkäri ultras vauvan. Mä en itse nähnyt sitä, kun se näyttö oli tyhmästi. Joonas kuitenkin näki taas vauvan. Ei siitä kuulemma erottanut, että mikä on pää ja mikä häntä. :-D

Kun mä olin käyrillä, beibi hikotteli mun mahassa. Se oli myös kova potkimaan. Eilen en tuntenut kun aamulla potkuja, ja ehdin vähän huolestua. Illalla pikkuinen kuitenkin onneksi potki.   Joonas ja äiti lähtivät kotiin, ja mä vietin yön tarkkailussa.  Aamulla söin aamupalaa, ja äiti Joonas tuli katsomaan mua. Meidän oli  tarkoitus lähteä tänään meidän tädin mökille, mutta se viivästyi vähän. Mulla oli kaikki hyvin, mutta mun piti vielä odottaa lääkäriä. Tutkimuksissa kaikki oli taas hyvin, ja lääkäri antoi luvan lähteä mökille, jos mun oma kunto kestää.
Iskä haki Joonaksen, ja ne meni sinne.
 Mä en nyt saa rehkiä enää. Meidän oli tarkoitus mennä haravoimaan ym, mutta mä näköjään saan laiskotella siellä. :D No, kyllä mä tekemistä itselleni keksin.

Oon hirveen kiitollinen, että äiti ja Joonas oli mun tukena. Kätilöt ja lääkärit samoiten olivat aivan ihania ja ystävällisiä.

tiistai 8. toukokuuta 2012

Neuvola & perhevalmennus

Käppäilimme Joonaksen kanssa kello kolmetoista neuvolaan. Puhuimme lähinnä vauvan tavaroista, imetyksestä, harjoitussupistuksista ja perus raskauteen liittyvistä asioista. Hemoglobiini oli kohonnut ja se on nyt 125. Otan tästä lähtien rautaa vain joka toinen päivä, ja jossain välissä voin luultavasti lopettaa Obsidanin kokonaan. Seuraamme sitten vain, että hb pysyy hyvänä. Verenpaine oli samaa luokkaa kuin viimeksi. Varasimme myös ajan loppuraskauden lääkärille ja ensi neuvolakerran. Kuuntelimme taas sydänääniä.
 Vauvan syke oli n. 150, mikä se on ollut lähes koko raskauden ajan. Kohdunpohjan korkeus oli 27cm. Viime neuvolakäynnillä (rv 26) se oli 21cm. Virstanäyte oli puhdas. Kaikki on siis kunnossa mahassa!

Neuvolan jälkeen meillä oli tunti aikaa ennen perhevalmennuksen alkua. Kävimme huonekaluliikkeessä. Katselimme aluksi lipastoja, joiden päälle voisi laittaa kovapohjaisen hoitoalusta. Olimme jo lähdössä sieltä, mutta päätimme käydä katsomassa vielä yläkerrassa olevia tavaroita. Onneksi menimme sinne, sillä löysimme sopivan hoitopöydän sieltä. Laitoimme se tilaukseen. Illalla meille sitten soitettiin, että samanlainen oli jo varastossa, ja sen voisi noutaa vaikka heti. Haimme sen kotiin, mutta emme ole kasanneet sitä vielä. Laitamme vauvan tavarat huoneeseen vasta, kun huoneeni on remontoitu. Tänään mun huoneesta revittiin jo suurin osa tapeteista irti. Huomenna tai ylihuomenna laitetaan uudet tapetit, ja sitten saan vauvan tavarat laitettua huoneeseen. :-)

Anyway, kalusteliikkeessä käynnin jälkeen menimme kauppaan ostamaan juotavaa, koska mua heikotti ja oli jano kävelyn jälkeen. Kaupasta suuntasimme perhevalmennukseen. Alussa käsiteltiin sairaalaan mukaan otettavia tavaroita, synnytysasentoja ja kivunlievityksiä ynnä muita. Ehdittiin olla siellä n. puolisen tuntia, kun mulle tuli hirveän huono olo. Pyörrytti ja oksetti. Lähetin äidille viestin, että pääsisikö joku hakemaan. Kotiin päästessäni menin sängylle pitkäkseni ja Joonas haki ämpärin mulle. Ja hyyyi, sit kaikki mahalaukun sisältö tuli ulos. En tiedä, että onko mulla nyt sit oksennustauti, vai oliko tää vaan jotain raskauteen liittyvää. Onko teillä odottavat ja synnyttäneet ollut loppuraskauden puolella huonovointisuutta?

Ensi neuvolakäynti on kolmen viikon päästä, eli 29.5. Lääkärin aika on kesäkuussa. Saan sieltä sitten lähetteen ultraan ja synnytystapa-arviointiin.


keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Vauvan tavarat kuvina + mietteitä

Halusin postata vähän erikoisemman postauksen, joten päätin kuvata kaikki vauvan tarvikkeet ja laittaa kuvat tänne


Hoitotarvikkeita; tutteja, kirja, purulelu, myssy, kestovaippoja, harja ynnä muuta. Suurin osa on kelan äitiyspakkauksesta.

Vauvan vaatteita

Matkasänky ja kolmet lakanat

Yhdet lakanat ovat pinnasänkyyn, yhdet matkasänkyyn ja yhdet varalle/jos toiset lakanat ovat pesussa.Pinnasänky hankitaan vielä, ja matkasänky menee varmaan Joonaksen kotiin tai sitten vain matkalle. Toi käy kuitenkin 0-3-vuotiaille lapsille, eli menee pitkään.
Ja joo, tiedän että pienillä vauvoilla ei pidetä tyynyjä, mutta ne oli vaan koristeena. :-D

Vauvakirja
Oon jo täyttänyt muutamia juttuja kirjaan. Tää oli vähän huono kirja, kun siinä ei ollut raskausajalle omia sivuja. Olisi ollut kivaa täyttää omia mietteitä, mutta mulla on tää blogi, joten tänne voin kirjoitella, jos asiat mietityttää.


Huomenna on neuvola, siitä sitten enemmän kuulumisia huomenna tai ylihuomenna. :-)

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Viikko 22 ♥


Hassua ajatella, että olen jo näin pitkällä raskaudessa. Eikö niitä viikkoja vasta ollut kahdeksan..? Aika menee hirveän nopeasti.  Saa nähdä, mitä loppuraskaus tuo tullessaan. Tähän asti kaikki on mennyt hyvin.
Laitoin ylempänä olevan kuvan ja myös toisen mahakuvan välilehteen. On kivaa seurata, miten maha kasvaa vähän kerrallaan. Mulla on tullut jo muutamia raskausarpia, vaikka oonkin rasvaillut mahan seutua ahkerasti. Kai niitä vaan kertyy mulle paljon, kun mulla on ollut jo pari vuotta niitä reisissä ja rinnoissakin. Aika ärsyttävää, kun ne ei meinaa haalistua edes millään. Ootteko kokeneet mitään tiettyjä rasvoja hyviksi?

Ei mulla taaskaan ollut oikeen muuta raskaudesta. En tosissaan tiedä, että mitä kirjoittaisin. Ja jos kirjoitan pakolla, niin ei ainakaan tule hyvää tekstiä.

Iloista sunnuntaita! :-) ♥


torstai 23. helmikuuta 2012

Rakenneultra (20+4)

Tänään oli rakenneultra, kaikki oli normaalia. Pikkuinen on luultavasti tyttö. Tai jos on poika, niin piilotti ainakin kalunsa hyvin. ;)
Maha-osiossa kuvia enemmän. :)

torstai 16. helmikuuta 2012

Heipä hei!

Laitoin kuvia mahastani välilehteen. :-) Alkaa jo näkyä kasvu.

Voisin kertoa toissapäiväisestä neuvolasta. 14.2 oli siis neuvola. Mulla on tosi ihana kätilö, ja neuvolassa on mukavaa aina. Kuuntelimme taas vauvan sydänääniä, ja sydämen syke oli 140.
Vauvalla on mahassa kaikki hyvin, mikä on ihana ja helpottava tieto. ♥ Samalla kätilö mittasi myös kohdunpohjan korkeuden, mikä oli 14cm. Eli ihan keskikäyrällä.
Mun verenpaine oli 107/65, se on siis vähän noussut.
Hemoglobiini taas on laskenut, nyt se on 105. Eli otan rautatabletteja aina välillä.
Tossa olikin neuvolakäynti tiivistettynä.

23.2 on rakenneultra. Oon ihan innoissani sitä odottaessa. ☺


Olisiko jotain postaustoiveita?

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Nyt on masukuvat nähtävillä

Nyt on mahasta kuvia uudessa välilehdessä.

Keskiviikon neuvolasta voisin kertoa sen verran, että kaikki oli taas normaalisti. Mulla oli matala verenpaine, mutta ei vaarallisen alhainen. Neuvolassa kuunneltiin vauvan sydänääniä, ja pikkuisen syke oli 145. Seuraava neuvola on 14.2, ja ultra on 23.2. Ultraa odotan innolla. :-)


tiistai 17. tammikuuta 2012

Kuulumisia ja kuvia

Toivottavasti tulee nyt kiva postaus teidän mielestä. Monet ovat toivoneet postauksia ja kuvia, joten tässä nyt aika paljon vanhoja kuvia.


Päivät ovat kuluneet tylsästi, joten mitään kovin mielenkiintoista kerrottavaa ei ole. Huomenna, eli 18.1 (jolloin on btw myös nimipäiväni), minulla on neuvola. Sitten tulee taas kuulumisia  enemmän. Voisin myös talsia ulos, kun on lumista ja kaunista ja räpsiä vähän kuvia, että blogi olisi kivemman näköinen.
Viime viikonloppu meni kivasti. Lauantaina ostin bikinit, koska minulla ei ollut vanhoja. Sunnuntaina suuntasin Joonaksen kanssa salille ja uimaan. Oli kivaa saada vähän muutakin liikuntaa kuin pelkkää kävelemistä.



Laitan blogiin postauksen jälkeen uuden välilehden, johon lisäilen aina kuvia mahastani. Saatte sitten seurailla vauvamahani rantapalloutumista. ;)